Moni malmilainen järkyttyi maaliskuussa, kun kaupunki aloitti yllätyksellisesti maakaasuputken siirtotöihin liittyneet puunkaadot Malmin lentokenttäalueen laitamilla, liito-oravan ydinalueen tuntumassa. Metso III-luokituksen mukaisesta lehtometsästä hävisi kaistale. Luontojärjestöt, muun muassa Helsy, vastustivat kannanotossaan metsänhakkuita.
Helsingin kaupunki on päättänyt ottaa Malmin entisen lentokenttäalueen asuntorakentamiskäyttöön osana raideliikenteeseen perustuvaa verkostokaupunkia. Voimassa olevat kaavasuunnitelmat eivät kuitenkaan vaali tarpeeksi tehokkaasti kaupunkiluonnon monimuotoisuusarvoja. Kaavasuunnitelmat on päivitettävä vastaamaan voimistuneisiin vaateisiin luontokadon torjumisesta. Yleiskaavan valmistumisen jälkeen luontokato on kiihtynyt, ja erityisesti tämä koskee metsäkatoa. Helsingin tulee maamme pääkaupunkina toimia tässäkin asiassa esimerkkinä.
Malmin lentokenttää ympäröivä suhteellisen yhtenäinen puustovyöhyke on uhattuna ja suurin osa siitä uhkaa jäädä asuinrakentamisen alle. Samalla tuhoutuu metsäinen biodiversiteetti ja suurin osa alueen luontoarvoista. Koillis-Helsingissä ei ole juurikaan jäljellä metsiä, joten pienetkin puustoiset alueet ovat tärkeitä, paitsi eliölajeille, niin myös asukkaille. Tattarisuon lehtometsä on arvioitu erittäin arvokkaaksi kääpäalueeksi. Asukkaiden rakastama, lentokenttää kiertävä metsäinen ja vehreä kuntopolku on tuhoutumassa lähes kokonaan.
Kaikilla kaupungin asukkailla tulee olla yhtäläinen ja demokraattinen oikeus lähiluontoon ja lähimetsiin. Olemassa olevan luonnon vaaliminen on järkevämpää, kuin sen korvaaminen uudelleen rakennetulla viherympäristöllä. Tuhottua luontoa ja hävitettyjä lajeja ei saa enää takaisin. Luonnon monimuotoisuus ja luonnon merkitys niin nykyisten kuin tulevienkin asukkaiden kokonaisvaltaiselle terveydelle tulee huomioida kaikkialla Helsingissä. Tämä tulee ottaa huomioon, kun alueen seuraavia suunnitelmia ja asemakaavoja laaditaan.
Pohjois-Helsingin vihreät ry. hallitus
Miksi unohditte mainita uhanalaisen niittyalueen, kaikkein arvokkaimman bioversiteetin ?
Kiitos kommentistasi! Tämä kannanotto on kohdistettu lentokenttäaluetta ympäröivään metsävyöhykkeeseen, jonka arvoa ei ole riittävässä määrin huomioitu. Malmin lentokenttäalueella on paljon luontoarvoja, niittybiotoopin lisäksi puroympäristön arvoja, joiden kaikkien osalta on hyvä tehdä uudelleenarvointia, kun alueen suunnitelmia valmistellaan.
Hieno kirjoitus! Maaliskuun 2022 hakkuita ei tosin tehty vain liito-oravan ydinalueen tuntumassa, vaan myös virallisesti rajatulla ydinalueella. Ne toteutettiin ilman luonnonsuojelulain edellyttämää poikkeamislupaa, pelkällä kaupungin itse itselleen myöntämällä maisematyöluvalla.
Jos kentän reunametsät ovatkin liito-oravan ja monen muun luonnontilaisessa metsässä viihtyvän lajin paratiisi, itse Malmin kenttä on Helsingin suurin yhtenäinen niitty – yksinään lähes 20% kaikista Helsingin niityistä – ja kaupungin omassa tuoreessa selvityksessä niittyverkoston arvokohde. Tietoa aiheesta löytyy osoitteesta https://malmiairport.fi/luontoarvot
Kaasuputken suunniteltu reitti kulkisi Lentoasemarakennuksen ja lentokentän välissä, siis sillä alueella, jolla on huomattava määrä tekniikkaa maan alla turvassa. Tällä tekniikalla hoidetaan kiitotie- ja rullaustievalaistukset, lähestymislinjavalot liukukulmavalot, siis kaikki se valaistus, mikä tarvitaan turvalliseen ilmailutoimintaan huonoissa keliolosuhteissa ja pimeällä. Niin taitavaa kaivinkonekuskia ei olekaan, joka pystyisi välttämään kaikki nämä maan alle kaivetut johtimet. Onko tässäkin hälläväliä mentaliteetti, joka ikäänkuin sattuneen vahingon kautta edesauttaisi lentokentälle hyökänneen Helsingin Kaupungin etuja? Vaikka asiat tehdäänkin suurelta osin alihankintoina, niin siitä huolimatta Helsingin Kaupunki on niistä vastuussa. Ihmetyttää vielä se, että tämän päivän poliittisen tilanteen johdosta mahdollistuu se, että koko kaasuputkea ei ehkä tulla koskaan tarvitsemaankaan. Mielestäni tuollainen putki, olkoon tarpeen, tai ei, voitaisiin kaivaa sellaiselle reitille, että se ei vaarantaisi jo olemassa olevaa tekniikkaa kaiken varalta tulevaisuuden tarpeita varten.